Kiva lainata vähän tuntemattomalle

Minulla on aina ollut ristiriitainen suhtautuminen hyväntekeväisyyteen. Hyvinvoivana länsimaisena koen huonoa omatuntoa huonompionnisten kärsimyksestä. Toisaalta minun on ollut vaikea päättää kenelle rahaa lahjoittaisin.

Ymmärrän että rahaa tarvitsevat eläimet, luonto, sorretut, onnettomuuksiin joutuneet ja lapset. Yleensä avustuskohteenani ovat olleet Punainen risti ja Unicef. Koen että heidän avullaan apu menee parhaiten lapsille. Itsekkäänä ihmisenä haluan maksimoida hyväntekeväisyyden tuoman hyvän omantunnon ja omatuntoni kärsii eniten lasten kärsimyksestä.

Suurille hyväntekeväisyysjärjestöille lahjoittamisessa minua häiritsee se, että en koskaan voi olla varma siitä kuinka paljon rahoistani menee organisaation pyörittämiseen ja kuinka paljon avun tarpeessa oleville.

Tehokkaimmillaan hyväntekeväisyys olisi kun lahjoittaisi kerjäläisille. Kerjäläisyydessä vaan on muita ongelmia, joiden vuoksi kolikon jakaminen pummeille ei ole kovin mukava tapa tehdä hyväää.

Mikrolainat ovat nousseet julkisuuteen sen jälkeen kun kun yksi idean isistä professori Muhammed Yunus sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2006.

Itse uskon, että juuri lainaamalla avustaminen on hyvä tapa kestävään auttamiseen. Varsinkin köyhien maiden naisille pieni laina voi olla oman omaisuuden alku. Siinä on suuri ero hyvinvoinnissa jos omaisuutta ei ole yhtään siihen verrattuna, että omaisuuden arvo on vaikka vain 100 dollaria. Vielä merkittävämpää on säännöllisten tulojen nousu nollasta yhteen dollariin.

Velkahan on sama asia kuin säästäminen. Säästämisessä rahat kerätään hankintaa varten. Velan ottamisessa hankinta taas tehdään heti ja rahat maksetaan myöhemmin. Siksi lainamarkkinat ovat yritystoiminnan perusta. Säästämään pääsee vasta kun tarvittava pääoma on hankittu.

Lainaajalle mikrolainaamista ei voi pitää sijoittamisena, koska niistä harvoin saa korkoa ja luulen, että myös luottotappioiden mahdollisuus on suuri.

Mutta jos edes osan lainan pääomasta saa takaisin, niin auttamisesta tulee tehokkaampaa. Kun lainan on saanut takaisin, voi rahan lainata eteenpäin toiselle lainantarvitsijalle.

Hyväntekeväisyyteen tulee vipuvaikutus. Siinä missä kuukausittain maksettu avustus hukkuu hyväntekeväisyysjärjestön kuluihin, on mikrolainaamisessa kyse vain korkojen lahjoittamisessa. Esimerkiksi 25 euron lainaaminen maksaa lainaajalle vain pienen osan korkoina ja riskeinä. Hajautetulla lainasalkulla pääsee pidemmän päälle jonkinlaiseen käsitykseen siitä, mikä on menetettyjen korkojen ja luottotappioiden osuus. Jos esimerkiksi 100 euron lainoista palautuu 90 euroa on oman hyväntekeväisyyden osuus vain kymmenen euroa.

Itse lainasin kokeeksi pienen summan Kiva.orgin kautta. Jos näyttää siltä, että lainaamisesta on jotain hyötyä lainantarvitsijoille ja minulle jää tästä hyvä mieli, niin lainaan varmaan lisää jatkossa.

Mediayhtiöt Lehman Brothersin jälkeen

Tein viime viikolla kuvitteellisen skenaarion media-alan eri vaihtoehdoista lähivuosina. Skenaariosta osattiin poimia viisauksia paperilehteenkin.

Tein toisenlaisen harjoitteen vertailemalla pohjoismaisten mediayhtiöiden osakekursseja.



Kuviossa on siis Alma Median, Sanomien ja Schibstedin osakekurssit viime vuoden syyskuun 18. päivästä lähtien vuosi eteenpäin. Lähes tasan vuosi siitä kun Lehman Brothersin synkät uutiset masensivat maailman.

Vertailun vuoksi mukana on OMX Nordic 40 –indeksi, johon lasketaan pohjoismaisten suuryhtiöiden osakekurssit. Media-indeksi on itse laskemani yhteinen kurssikehitys Almalle, Sanomalle ja Schibstedille. Media-indeksiä on tasoitettu 20 päivän keskiarvolla.

Mitä käppyrä kertoo? Eipä juuri muuta kuin, että vuosi on ollut kaksijakoinen. Ensin kurssit ovat laskeneet Lehman Brothersin konkurssin jälkeen maaliskuun 10 päivään asti. Sen jälkeen kurssit ovat nousseet, ja nyt ollaan lähes samalla tasolla kuin vuosi sitten. Ainoastaan Alma Media on selvästi jäänyt muista. Vertailuindeksi OMX Nordic 40 on pärjännyt hyvin mukana.

Tilanteeseen saadaan lisää mielenkiintoa kun aikaväliä muutetaan. Kaikkihan riippuu mistä näkökulmasta asiaa katsoo.



Kun mediayhtiöiden kurssikehitystä katsotaan maaliskuun 10. päivästä lähtien saadaan aivan erilainen tulos. Norjalainen mediayhtiö Schibsted on noussut loistavasti. Sen osakekurssi on yli kolminkertaistunut puolessa vuodessa, kun muiden yhtiöiden kurssit ja vertailuindeksimme ovat nousseet 50 prosenttia. Alma Mediankin osakekurssi on pysynyt Sanomien mukana.

Schibsted oli alkuvuoden heikoiten menestynyt mediaosake. Loppuvuonna se oli taas selkeästi parhain.

Viimeisten lukujen perusteella voi tehdä seuraavan yhteenvedon. Vuoden aikana parhaiten on pärjännyt Sanoma. Sen osakkeen arvo on noussut vuodessa 5,7 prosenttia. Kohtuu tuotto yhdessä 6,1 prosentin osinkotuoton kanssa.

Schibstedin arvo on noussut prosentin vähemmän eli 4,7 prosenttia, osinkoa Schibsted ei jakanut, vaan sen sijaan kävi omistajiensa kukkarolla osakeannin myötä.

Alma taas on halventunut 13 prosenttia. Sitä voi pitää huonona tuloksena, kun pohjoismaiset suuryhtiöt ovat halventuneet alle prosentin. Alma-pettymystä olisi lohduttanut vain hiukan 3,6 prosentin osinkotuotto.

Tasainen sijoitus kolmeen mediayhtiöön olisi tuottanut 3,5 prosenttia.

Alman kurssissa näkyy elokuussa tehty ostotarjous Talentumista, joka on nostanut kurssia siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi, että tarjous tuskin menee läpi.

Mediayhtiöiden menestyminen suhteessa hajautettuun indeksiin on mielipidekysymys. Onko 4,2 prosenttia parempi tuotto kolmelta mediayhtiöltä tarpeeksi paljon verrattuna 40 suuryrityksen hajautuksen tuomaan pienempään riskiin? Se täytyy jokaisen sijoittajan päättää itse.

Tilastoharjoitus muistuttaa mieliin yhden asian. Onnistuneen sijoituksen merkittävin elementti on oikea ajoitus. Se on kuitenkin usein onnenkauppaa.

Vertailun vuoksi voi tarkastella yhdysvaltalaisia mediayhtiöitä Googlen finance-palvelussa.

Hinnoittelun vaikeudesta

Kun Rupert puhuu niin media kuuntelee. http://www.flickr.com/photos/mikegoat/ / CC BY 2.0

Tuotteen oikea hinnoittelu on vaikeaa mutta välttämätöntä kannattavalle liiketoiminnalle.

Helpohkoa hinnoittelu on silloin kun tuote on ollut myynnissä vuosikausia, samankaltaisia tuotteita myy 2-5 muutakin valmistajaa ja ostajat tietävät suurin piirtein paljon tuotteen pitäisi maksaa.

Hinnoittelu tapahtuu yksinkertaistetusti niin, että jos valmistaja A uskoo tuotteelleen olevan hieman enemmän kysyntää kuin muiden tuotteilla, niin hän hinnoittelee tuotteen hieman muita kalliimmaksi. Jos tuotteet ovat täysin samanlaiset, niin hinnoittelussa halvimpaan päätyy se, jolla on alhaisimmat tuotantokustannukset. Jos jollakin valmistajalla eivät tuotantokustannukset laske tarpeeksi alas, niin edessä on markkinoilta poistuminen. Tällaisia tuotteita on vaikka kuinka paljon ruokakaupassa. Esimerkkeinä voisi sanoa lenkkimakkaran, näkkileivän ja maidon.

Hinnoittelu muuttuu vaikeammaksi kun tuotantokustannukset ovat epäselvät esimerkiksi siksi, että suurimmat kulut ovat kehitystyössä, mutta varsinaisen tuotteen monistamisessa kulut ovat hyvin pienet. Lisäksi jos aiempaa hinnoittelua ei ole niin tilanne vaikeutuu edelleen. Tällaisia tuotteita ovat digitaaliset tuotteet.

Internet-julkaisijat hakevat tällä hetkellä kiivaasti tapaa miten sisällöstä saisi perittyä hintaa. Viime aikoina ehdoton suhtautuminen maksullisen sisällön mahdottomuuteen on alkanut hieman väistyä. Suurin mielipidevaikuttaja tässä on ollut lehtimoguli Rupert Murdoch, joka kertoi tekevänsä verkkolehdistään maksullisia lähiaikoina. Murdoch ei ole ainoa joka on tuonut lohtua vaikeuksissa oleville julkaisijoille. Applen Apps Store on näyttänyt, että maksuvalmiutta löytyy myös digitaalisille tuotteille. Vaikka kyse onkin ohjelmistokaupasta, niin kyllä iPhone-sovellusten kohdalla voidaan usein puhua julkaisemisesta ja digitaalisesta sisällöstä.

Yksi hinnoittelukoe tehtiin iPhoneen myytävällä WriteRoom-kirjoitusohjelmalla. Valitettavasti koe oli niin lyhyt, että en ala tekemään omia johtopäätöksiä sen tuloksista, mutta ohjelman kauppiaan johtopäätökset olivat varsin mielenkiintoiset:

1. Cheaper gets you more users.
2. But cheaper also makes the average users less satisfied.

The $4.99 price point that I’ve decided to stick with is a bit high. I’m probably not optimizing my sales at this price point. But I think that I am optimizing my users satisfaction with the product.

Yksi hinnoittelutapa jonka uskon onnistuvan hinnoittelussaan on Spotify-musiikkipalvelu. Tarjoamalla rajoitetusti hyvin toimivaa palvelua tietokoneelle ilmaiseksi saadaan luotua niukkuutta. Suosittu palvelu kerää myös maksavia premium-asiakkaita. Lopullinen läpimurto on odotettavissa kun matkapuhelimiin tuleva palvelu edellyttää maksullista asiakkuutta. Homma toimii, jos musiikkiteollisuus ei ala liian ahneeksi ja nosta sitä kautta tuotantokustannuksia liikaa.

Liekö Spotifyn innoittamana vai mitä, mutta myös Rupert Murdoch hakee tuottoja mobiilikäytöstä. Murdoch hankki itsensä otsikoihin sanomalla sanomalehtien kuolevan seuraavien vuosikymmenien aikana. Samalla hän kertoi Wall Street Journalin siirtyvän maksullisuuteen mobiilipalveluissa. Palvelu maksaisi kaksi dollaria viikossa niille, jota eivät muuten WSJ:tä tai sen nettilehteä tilaa. Hinnassa haisee aikaa tarkka optimointi. Vertailun vuoksi voi sanoa, että Time-viikkolehden tilaaminen maksaa Suomeen 81 viikon ajaksi 49,95 euroa.

Lopuksi vielä yksi esimerkki siitä miten hinnoittelu muuttaminen voi olla avain kannattavaan digitaaliseen liiketoimintaan.

Aftonbladetin Nya Medier -liiketoiminnan päätoimittaja Kalle Jungkvist kertoo Schibstedt-mediakorsernin pääomistajarahaston julkaisussa (pdf) seuraavaa Aftonbladetin onnistumisista.

The second track involved an attempt to charge for the more exclusive areas ofour journalism. We collected in-depth interviews, travel guides to 100 different destinations that could be downloaded as PDFs,service journalism,consumer tests,insider’s guides to betting on horse races and football matches and a great deal more besides in a single service.

We called it PLUS,and priced it at SEK 129 for a three month subscription.However, we did not entirely trust the strength of our journalism. We therefore developed an online dating service and a basic e-mail function that we also included in PLUS.

The service was not a success,and barely broke even.A survey ofpeople who tried the service gave us a clear answer why: “You don’t have the best dating site,and you don’t have the best e-mail service either. Concentrate on what you are best at – journalism”.

Our readers were smarter than us – and we followed their advice.We repackaged the service,focusing on the journalistic content.We changed the price to SEK 19 a month, with autopayments by bank card or mobile phone.

The change produced immediate results,with up to 1,000 new subscribers signing up each day.The service currently has 150,000 members,and we recently raised the price to SEK 29 a month.

Maksullinen sisältö on siis mahdollista myös internetissä, kunhan sen eteen tekee töitä. Kalle Jungkvistin mukaan 20-30 prosenttia heidän voitoistaan tulee maksullisista sisällöistä.

Mitä tästä vielä voi seurata

"Ennustaminen on hankalaa; tulevaisuuden varsinkin" kerrotaan Ahti Karjalaisen sanoneen. Se on totta, mutta aina välillä sitä on pakko yrittää. Ja vaikka tulevaa ei osaisi ennustaakaan, niin tulevan pohtiminen antaa kuitenkin jonkinlaisen kuvan mitä vastassa saattaa olla.

Elokuun Wired-lehdessä esiteltiin tulevaisuudentutkijoiden käyttämä keino, jolla voi arvioida oman toimialansa tulevaisuutta. Tein ajatusleikin mitä journalisti voi odottaa viestintätoimialalle tapahtuvan tulevaisuudessa.

Ajatusleikki lähtee siitä, että työntekijää kiinnostaa miten toimialalla saa varmistettua työpaikan, kunnollisen palkan ja sen lisäksi tehtävä työ olisi mielekästä. Jokainen voi itse arvioida omat mieltymyksensä työnteossa. Minulle se on sitä, että saa tehdä laadukasta työtä alan eettisten periaatteiden mukaan.

Ensimmäinen vaihe: Listaa alan epävarmuudet ja varmuudet.

Epävarmuudet tärkeysjärjestyksessä

1.) Liiketoimintamallien kehitys
- Suurin epävarmuus alalla on mistä raha tulee tulevaisuudessa. Aikaisempi paperilehtien tilaus- ja mainospohjainen tulovirta on kuivumassa ja internet-julkaisujen liiketoimintamalli on hakusessa.

2.) Kilpailu
- Viestintäalan kilpailun määrä on myös suuri epävarmuus. Isot mediatalot yhdistyvät ja lehtitaloja kuolee. Samaan aikaan internet on tehnyt alalle tulosta entistä helpompaa, kun ei tarvita kalliita painokoneita eikä lähetysverkkoja.

3.) Teknologian kehitys
- Sanotaan että teknologian kehitys yliarvioidaan lyhyellä aikavälillä ja aliarvioidaan pitkällä aikavälillä. Teknologiavalinnat vuonna 2000 saattoivat olla hölmöjä. Samat valinnat tänään eivät sitä ehkä enää olisi.

4.) Lainsäädäntö
- Lainsäätäjien rajoitukset esimerkiksi toimittajien lähdesuojaan vaikuttavat miten journalistista työtä tehdään.

5.) Talouskehitys
- Vaikka yleensä talouden voi odottaa menevän aaltoliikemäisesti ylöspäin, niin nykyinen taantuma osoittaa, että talouden yllätykset voivat olla rajuja.

6.) Julkinen tuki
- Viestintäala on iso toimiala jolla on merkittävä rooli yhteiskunnassa. Missä vaiheessa julkinen valta puuttuisi peliin jos ala olisi kokonaan rapautumassa.

7.) Laatu
- Ns. asiajournalismia ja keltaista lehdistöä on aina ollut. Kummankin määrä saattaa kasvaa, mutta niiden suhdeluku voi muuttua. Kumpaakin voidaan tehdä korkeatasoisesti tai huonosti. On syytä muistaa, että journalismi ei aina ole hyvää.


Varmat

1.) Internet
- Netti on tullut jäädäkseen. Siitä ei päästä eroon.

2.) Mobiili
- Kännykät kehittyvät ja yhä useammalle ne ovat muutakin kuin pelkkä puhelin.

3.) Julkinen palvelu
- Internet-julkaisemisen paras hyötyjä tässä vaiheessa on julkinen palvelu, jonka ei tarvitse välittää liiketoimintamalleista. Hyvä palvelu takaa sen, että yhteiskunta ei helpolla luovu hyväksi todetusta palvelusta. Sen sijaan kaupallisen median ja julkisen palvelun ristiriita voi lisätä julkista tukea kaupalliselle medialle, jolloin vanha malli kääntyisi päälaelleen. Enää kaupallinen media ei rahoittaisi julkista palvelua, vaan yhteiskunta tukisi myös kaupallista mediaa.

Toinen vaihe: Tee skenaariokenttä kahdesta tärkeimmästä epävarmuudesta



A= Liiketoimintamallien kehitys nopeaa, kilpailua vähän
- Mediajättien valta jatkuu, kun suuret tulot menevät harvoille toimijoille. Ns. vanha malli.
B= Liiketoimintamallien kehitys nopeaa, kilpailua paljon
- Sananvapauden juhlaa, liiketoiminta kukoistaa ja sitä on jakamassa useat yritykset.
C= Liiketoimintamallien kehitys hidasta, kilpailua vähän
- Näivettymisen aika, rahaa on vähän eikä toimijoita ole paljoa. Vaarassa laatujournalismi, kun rahat koetetaan hankkia helpolla
D= Liiketoimintamallien kehitys hidasta, kilpailua paljon
- Vaaravyöhyke, toimijoita on paljon, mutta jaettavaa vähän. Rahan eteen ollaan valmiita tekemään mitä vaan.

Kolmas vaihe: Kuvittele mahdollinen tulevaisuus

Kun eri skenaariot on valmiina mietitään mitä seuraavan viiden vuoden aikana voisi tapahtua. Tässä on laitettu mielikuvitus lentämään.

A: Mediajättiläisten aika

Vuonna 2015 on eurooppalainen kaupallinen media keskittynyt suurille mediataloille. Suomessa ei ole enää yhtään suomalaista mediataloa.
2010-luvun alussa vaikeuksiin joutunut media-ala koki ennen näkemättömän fuusioaallon, jossa Alma Media ja Sanoma kahmivat pienemmät kilpailijansa omistuksiinsa. Fuusioita seurasi nopeasti Euroopan laajuinen yhdistyminen. Norjalainen Schibstedt osti Alma Median ja Sanoma yhdistyi samoihin aikoihin saksalaisen Bertelsmanin kanssa.
Suomessa ilmestyy edelleen useita paperisia sanomalehtiä, mutta niiden luonne on muuttunut. Maakuntien sanomalehdet ovat jaettu kahtia kahden mediajätin kesken. Tämän vuoksi lehtien sisältö on valtakunnallisesti sama riippuen siitä kumpaan yhtiöön lehti kuuluu. Eroina ovat vain mainokset ja pieni paikallinen osuus.
Poikkeuksena ovat Helsingin Sanomat, jota julkaisee voittoa tavoittelematon Aatos Erkon säätiö, ja Uusi Suomi, jota julkaisee Niklas Herlinin ja Jorma Ollilan kokoama miljonäärijoukko.
Sanomalehdet ovat ilmaisjakelulehtiä, joiden tärkein tulonlähde on mainokset ja erityisesti erilaiset mainosliitteet. Lehtien jakelu halukkaille tapahtuu maksullisen palvelun kautta. Palvelua myy valtakunnallisesti yksityinen postiyhtiö. Kotiin kannetun sanomalehden hinta vaihtelee 10 eurosta 100 euroon kuusta riippuen asuinpaikasta.
Mediayhtiöiden päätulonlähde on internetmainonta. Display- ja hakusanamainonnan lisäksi on olemassa erilaisia uusia mainosratkaisuja. Mediayhtiöt ovat erittäin kannattavia.
Ilmaisen ja mainosrahoitteisen sisällön lisäksi mediayhtiöillä on maksullista sisältöä. Maksutapoina on kertaluonteisesti maksettavat mikromaksut tai erilaiset palvelupaketit. Palvelupaketeissa saattaa olla mukana myös muuta kuin journalistista sisältöä, kuten esimerkiksi musiikkia.
Oma lukunsa on niin sanottu maksullinen journalismi. Uutistoimitus tekee esimerkiksi skuupin ja laittaa sen ilmaiseksi verkkoon. Sen jälkeen jutun jatkaminen riippuu siitä miten yleisö on valmis maksamaan jatkouutisista. Yhteiskunnallisesti tärkeissä asioissa, joissa yleisön valmius maksaa ei ylity, voi Yleisradio ostaa aiheen kaupalliselta medialta. Maksullinen journalismi toimii erityisesti tutkivan journalismin ja skandaalilehdistön aihepiirissä.


B: Sananvapauden juhla

Vuonna 2015 media voi paremmin kuin koskaan. Se on monimuotoista ja se työllistää suuren joukon ihmisiä.
Uudenlaiset mainosmuodot ja maksulliset sisältöpalvelut ovat tehneet internetistä oikean kultakaivoksen. Teknologian kehityksen vuoksi uusia palveluja on helppo tehdä.
Helppo tulo mediamarkkinoille sekä Googlen ja Microsoftin helpot mainospalvelut ovat luoneet eräänlaisen pikajulkaisijoiden joukon. Yleisöä kiinnostavaa sisältöä tekevät voivat helposti perustaa oman julkaisun vaikka vain lyhyeksi aikaa. Huonoimmillaankin tuotot riittävät vähintäänkin palvelun ylläpitoon.
Yksi esimerkki on aviopari laulaja Meri-Tuuli Elorinteen ja näyttelijä Jussi Elorinteen tekemä matkareportaasi Aasiaan. Suositun matkablogin tuloilla pariskunta tienasi enemmän kuin varsinaisella työllään.
Pienimillekin erikoisalueille löytyy omat julkaisunsa. Suosittuja julkaisutapoja ovat kirjoitettua tekstiä, valokuvaa ja videota yhdistävät sisällöt. Etenkin erikoistuneissa julkaisuissa yleisön ja tekijöiden välistä vuorovaikutusta on paljon.
Ammattijournalistit ja muut sisällöntuottajat ovat hyvin työllistettyjä. Samoin erilaisia julkaisutyökaluja tekevien ohjelmointiyhtiöiden koodarit. Journalisteille riittää työsarkaa myös kansalaisjournalistien kouluttamisessa.
Mediayhtiöillä menee hyvin. Isoimmat mediayritykset ovat pörssilistan jättiläisiä. Samaan aikaan pörssiin on listautunut useita uusia pieniä mediayhtiöitä. Kaikilla kannattavuus ei ole niin hyvä kuin suuryhtiöillä, mutta kasvu on kovaa.
Sisällössä keltainen lehdistö ja laatujournalismi kulkevat rinnakkain. Lukijoita ja tekijöitä löytyy kaikenlaiselle sisällölle.
Median menestyksen rinnalla pärjäävät myös viestintätoimistot. Koska sisältöä tuotetaan niin paljon vaatii näkyvyyden saaminen yrityksiltä ponnisteluja.

C: Näivettymisen aika

Vuonna 2015 tiedonvälitys on muuttunut muutaman mediajätin oligopoliaksi. Journalistien työ on usein osa-aikaista ja aina free lance -sopimuksella. Vakituisista toimittajista luovuttiin muissakin toimituksissa sen jälkeen kun Sanoma-Allerin toimitusjohtaja ja yhdistettyjen Helsingin Sanomien, Iltasanomien ja Nelosen uutisten päätoimittaja Pauli Aalto-Setälä ulkoisti toimitukset lopettamalla ne. Sen jälkeen mediayhtiön kustannukset ovat saatu täsmäämään niukkojen tuottojen kanssa. Yhtiön voittomarginaali on alle viisi prosenttia.
Sisällöissä suositaan etenkin mielipidekirjoittelua ja uutisten tehtävänä onkin luoda uusia näkökulmia verkkokeskusteluihin ja mielipidekirjoittelua varten.
Lehtien sisällössä suosittuja aiheita ovat etenkin opiskelijoiden ja koululaisten tekemät artikkelit nuorison elämästä sekä koti-äitien ja -isien tekemät artikkelit ihmisten seksuaalisuudesta ja terveydestä.

D: Vaaravyöhyke

Vuonna 2015 viestintäkenttä muuttuu vauhdikkaasti. Erilaisia julkaisuja syntyy kokoajan, mutta samaan tahtiin niitä myös kaatuu. Uudet julkaisut pysyvät markkinoilla yleensä vain muutaman kuukauden. Uusia julkaisuja saattaa syntyä esimerkiksi vain yhden ilmiön ympärille. Esimerkiksi suositun tositelevisio-ohjelman: "Huippumalli haussa - maajussille morsian" ympärille syntyy vuosittain satoja verkkojulkaisuja ja tusinan verran paperilehtiä.
Verkkolehtiin sisältö myydään klikkipohjaisesti. Joissakin julkaisuissa riittää kun rekisteröityy palveluun ja kirjoittaa artikkelin. Useimmat verkkolehdet eivät edes väitä artikkeleiden olevan välttämättä totta. Vastuun artikkelien sisällöstä vastaa kirjoittaja.
Paperilehtiä ilmestyy enemmän kuin koskaan. Uusia aikakauslehtiä aletaan julkaista lähes viikoittain. Aikakauslehdille on tyypillistä sponsorointimalli, jossa osa lehden sisällöstä on maksettua mainontaa ja loput on sponsorin päättämän julkisuuden henkilön päätoimittaman toimituksen tekemää. Suomen suurin toimittajien työllistäjä on Kesko, jonka noin 85 asiakaslehteä käsittää lähes kaiken inhimilliseen elämiseen kuuluvan.
Sanomalehtien toimintamalli on muuttunut niin, että iso osa lehdestä on maksettuja artikkeleita. Suurin osa journalistisesta sisällöstä ostetaan ulkopuolisilta uutistoimistoilta. Lehtien suurin toimitus on viihde-toimitus, joka käsittelee tosi-televisiota ja politiikkaa.

Neljäs vaihe: Aivomyrskyä vaikutukset ja tekemiset

A= Liiketoimintamallien kehitys nopeaa, kilpailua vähän

Vaikutukset
* Rahoitusta tarjolla
* Työpaikkoja vain muutamissa yhtiöissä
* Isoja projekteja
* Uutta teknologiaa tarvitaan vähän/hitaasti

Teot
* Mene töihin isoihin projekteihin
* Pidä hyvät välit isoihin mediataloihin
* Kehitä taitoja varmoilla alueilla

B=Liiketoimintamallien kehitys nopeaa, kilpailua paljon

Vaikutukset
* Rahoitusta tarjolla
* Uudelle teknologialle on kysyntää
* Löytyy valinnan varaa missä yhtiöissä työskennellä
* Paljon projekteja

Teot
* Aloita oma yritys
* Seuraa uusia teknologioita
* Seuraa startup-yhtiöitä
* Keskity innovaatioihin
* Pidä hyvät välit isoihin firmoihin
* Kehitä taitoja varmoilla alueilla

C=Liiketoimintamallien kehitys hidasta, kilpailua vähän

Vaikutukset

* Rahoitusta vähän
* Uutta teknologiaa tarvitaan vähän
* Vähän yrityksiä
* Vähän projekteja

Teot

* Keskity nykyiseen toimintaan
* Mieti alan vaihtomahdollisuuksia
* Pidä hyvät välit isoihin firmoihin
* Kehitä taitoja varmoilla alueilla

D=Liiketoimintamallien kehitys hidasta, kilpailua paljon

Vaikutukset

* Kiivasta kilpailua
* Vähäiset investoinnit teknologiaan
* Paljon eri yrityksiä joissa työskennellä

Teot

* Työskentele yrityksessä jossa kulut ovat alhaalla
* Hanki hyviä kontakteja
* Pidä hyvät välit isoihin firmoihin
* Kehitä taitoja varmoilla alueilla

Vaihe viisi: Listaa vaikuttavia tapahtumia

Tässä vaiheessa olisi kerättävä uutisia ja tapahtumia, jotka vievät maailmaa kohti jotain yllämainituista skenaarioista. Näiden vinkkien perusteella olisi sitten mietittävä mitä urallaan kannattaa tehdä.


Vaikea sanoa onko näissä skenaarioissa mitään järkeä. Ne on tietenkin kärjistettyjä, mutta voisiko niissä olla edes hiukan totta? Skenaarioiden miettiminen antaa hieman uutta näkökulmaa alalla kuin alalla työskentelevälle. Suosittelen.

P.S. Varmaan on selvää, että nuo skenaariot eivät ole mitään kiveen kirjoitettuja mielipiteitäni vaan pelkkä ajatusleikki. Siksi kuulen mielelläni mielipiteitä muista tulevaisuuden näkymistä ja pidän myös vapauden muuttaa skenaarioita, sillä sekin kuuluu tulevaisuuden ennustamisen luonteeseen.

Autoista ja mediasta seuraavat buumit

Ei pidä jäädä murehtimaan menneitä vaan alkaa katsoa mitä tulevaisuudessa on tulossa.

Yhdysvaltojen talous pyörii niin, että buumia seuraa taantuma, ja taantuman jälkeen taas tulee uusi buumi joka työllistää ihmisiä.

Viimeisin buumi oli asuntobuumi, sitä edellinen oli internet-hulluus vuosituhannen vaihteessa. 1980-luvulla buumia loi kiinteistömarkkinat ja avaruusteknologia. 1960-luvulla buumissa oli autoteollisuus. Siis sama autoteollisuus joka nyt on kuolinkorinoissaan.

Mikä sitten voisi olla seuraava buumi? Sen ennustaminen olisi kannattavaa, sillä todennäköisesti siihen alaan sijoittaminen voisi tuoda suuret tuotot.

Politiikalla on suuri merkitys buumien luojana. Esimerkiksi autoteollisuus alkoi menestymään kun Yhdysvaltoihin alettiin rakentamaan osavaltioiden välisiä moottoriteitä.

Nyt pitää siis katsoa mihin suuntaan elvytyspaketit ovat menossa. Esimerkiksi terveydenhuolto voi olla yksi menestyjä tulevaisuudessa ikääntyvien suurien ikäluokkien varmistellessa vanhuudenpäiviensä hyvinvointia lainsäädännöllä.

Yksi tapa arvuutella tulevaisuutta on miettiä nykyisyyttä. Yhdysvaltalainen autoteollisuus ajautui suojattomaksi finanssikriisille, kun se ei huomioinut kokoajan kallistuvan polttoaineen vaikutusta ihmisten kulutustottumuksiin. Isot katumaasturit eivät enää menneetkään kaupaksi.

Entä kun autoteollisuus vaihtaa tuotantonsa pienempiin ja vähemmän kuluttaviin autoihin. Uusi buumi saattaa olla syntymässä.

Lehtitalot eivät ole kyenneet rahastamaan internetillä vaikka lukijamäärät ovat kasvaneet. Ilmaisuus pitää tuotot alhaisina ja paperilehdistä tuttu pinta-alamainosten myynti ei lähde vetämään.

Entäs jos ratkaisu on sittenkin maksullisuus? New York Times koettaa kehittää sinnikkäästi ratkaisua.

Ei kannata tehdä johtopäätöksiä sen mukaan mitä aikaisemmin on tapahtunut. Nyt saattaa olla hyvä hetki päivittää vanhat ideat.

Citigroup taipui sopivasti voitolle

Teknokuplan henkisesti 55,70 dollarin huippuhinnasta 1,01 dollarin senttiosakkeeksi romahtanut Citigroup on noussut tänään vauhdikkaaasti lähes 30 prosenttia. Osakerallia vauhdittaa muistio, jonka mukaan Citigroup olisi tehnyt vuoden alussa voittoa.

Tieto on ilahduttanut osakemarkkiointa, mutta erityisen suurta riemua tuntenee mustion tehnyt pääjohtaja Vikram Pandit, joka ehti kuukausi sitten luvataettei ota dollaria enempää palkkaa vuodessa ennen kuin Citigroup on taas voitolla. Yhtiö on tehnyt tappiota viisi vuosineljännestä peräkkäin.

Pandit myi oman nyt jo lopetetun hedge-rahastonsa Citigroupille 800 miljoonalla dollarilla vuonna 2007. Panditin osuus kaupasta oli 165 miljoonaa dollaria.

Kuinkas tämä pankkikriisi nyt menikään?

Netistä löytyy vaikka kuinka paljon hyviä yksinkertaistuksia kuinka meneillään oleva pankkikriisi syntyi.

Tämä on yksi parhaista.


The Crisis of Credit Visualized from Jonathan Jarvis on Vimeo.

Älä ruoki lamalla rahastavaa mainosmiestä

Fifi sen sanoo selvin sanoin.

Markkinamiehet näkevät tilaisuuden myydä missä tilanteessa vaan. Älkää menkö markkinamiesten kusetukseen.

Kuva on Voiman vastamainos.